Passiivinen tupakointi – altistuminen sisätiloissa

Passiivinen tupakointi – altistuminen sisätiloissa

Passiivinen tupakointi tarkoittaa toisen ihmisen tupakansavulle altistumista, ja sisätiloissa – kodissa, autossa tai taloyhtiön yhteisissä tiloissa – altistuminen on erityisen voimakasta. Tämä artikkeli käy läpi, miksi sisätiloissa tapahtuva passiivinen tupakointi on riski erityisesti lapsille ja mitä keinoja altistumisen vähentämiseen on tarjolla.

Mitä passiivinen tupakointi sisätiloissa tarkoittaa

Passiivinen tupakointi syntyy, kun ilmassa leijuu tupakansavun sisältämiä hiukkasia ja kaasumaisia yhdisteitä, jotka hengitetään sisään ilman itse tupakoimista. Sisätiloissa savu ei pääse laimenemaan samalla tavalla kuin ulkona, joten pitoisuudet nousevat nopeasti korkeiksi jo muutaman savukkeen jälkeen.

Tupakansavu sisältää yli 7 000 kemiallista yhdistettä, joista useat kymmenet on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Osa näistä yhdisteistä tarttuu myös pintoihin, verhoihin ja huonekaluihin – tätä kutsutaan kolmannen käden altistumiseksi, ja se voi jatkua tuntien tai päivien ajan tupakoinnin loppumisen jälkeen.

Yleinen myytti: ikkunan avaaminen riittää

Yleinen väärinkäsitys on, että tupakointi ikkunan tai tuuletusluukun äärellä sisätilassa tekisi altistumisesta turvallista. Näin ei ole. Ilmanvaihto laimentaa hajua, mutta ei poista pienhiukkasia ja karsinogeenisia yhdisteitä riittävän nopeasti, ja osa savusta leviää joka tapauksessa muihin huoneisiin ja ilmastointikanaviin.

Sama pätee tupakointiin parvekkeella asuinhuoneiston ovien ollessa auki – savu kulkeutuu sisätiloihin ja voi häiritä myös naapuriasuntoja. Taloyhtiöissä tämä on johtanut siihen, että yhä useammat asukkaat hakevat parvekkeille tupakointikieltoa; aihetta ja hakuprosessia käsitellään tarkemmin artikkelissa tupakointi taloyhtiön parvekkeella.

Terveysriskit erityisesti lapsille ja odottaville äideille

Lapset ovat passiivisen tupakoinnin haitoille erityisen herkkiä, koska heidän hengityselimensä ovat vielä kehittymässä ja hengitystaajuus on aikuista nopeampi suhteessa kehon kokoon. Sisätiloissa tapahtuva säännöllinen altistuminen lisää lapsilla korvatulehduksia, astman pahenemista ja hengitystieinfektioita.

Raskauden aikainen altistuminen tupakansavulle – oli kyse omasta tupakoinnista tai passiivisesta altistumisesta kotona – on yhteydessä sikiön kasvun hidastumiseen ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Imetyksen aikana savulle altistuminen kotiympäristössä voi lisäksi häiritä vastasyntyneen hengitystoimintaa.

Aikuisilla pitkäaikainen passiivinen altistuminen sisätiloissa on yhdistetty kohonneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, koska tupakansavu vaikuttaa verisuonten toimintaan lähes yhtä nopeasti kuin aktiivinen tupakointi. Aihetta on käsitelty laajemmin artikkelissa sydän- ja verisuoniterveys tupakoinnissa.

Missä sisätiloissa tupakointi on kiellettyä Suomessa

Tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakoinnin useissa sisätiloissa täysin – muun muassa työpaikkojen sisätiloissa, ravintoloiden ja kahviloiden asiakastiloissa, kouluissa, päiväkodeissa ja terveydenhuollon yksiköissä. Yleisiä sääntöjä ja poikkeuksia käydään läpi artikkelissa tupakointikiellot julkisissa tiloissa.

Sen sijaan omassa asunnossa tupakointia ei voida suoraan kieltää tupakkalailla, mutta taloyhtiö voi rajoittaa tupakointia yhteisissä sisätiloissa, kuten porraskäytävissä, saunatiloissa ja kerhohuoneissa. Moni taloyhtiö on 2020-luvulla siirtynyt käytäntöön, jossa myös rappukäytävän ovien läheisyydessä tupakointi on kielletty savun kulkeutumisen estämiseksi sisäänkäynneistä sisätiloihin.

Yleisimmät virheet altistumisen vähentämisessä

Kolme virhettä toistuu, kun kotitalous yrittää vähentää passiivisen tupakoinnin haittoja omin keinoin:

Tupakointi vain yhdessä huoneessa. Savu leviää ilmastoinnin ja oviaukkojen kautta koko asuntoon, vaikka tupakointi tapahtuisi esimerkiksi kylpyhuoneessa tuuletuksen kanssa.

Ilmanpuhdistimeen luottaminen ainoana keinona. Ilmanpuhdistimet vähentävät hiukkaspitoisuutta, mutta eivät poista kaasumaisia yhdisteitä eivätkä pintoihin tarttunutta kolmannen käden altistumista.

Tupakointi autossa lasten kanssa ikkuna raollaan. Suljetussa tilassa pitoisuudet nousevat minuuteissa erittäin korkeiksi, ja raollaan oleva ikkuna ei riitä laimentamaan savua turvalliselle tasolle.

Miten passiivista altistumista voi todella vähentää

Ainoa tapa poistaa sisätilan passiivisen tupakoinnin riski kokonaan on, että tupakointi tapahtuu aina ulkona, riittävän etäällä ovista ja ikkunoista, ja mieluiten niin, ettei kotiin palata heti tupakoinnin jälkeen vaihtamatta vaatteita. Käytännössä paras ratkaisu perheelle, jossa joku tupakoi, on kuitenkin tupakoinnin lopettaminen kokonaan – se poistaa altistumisriskin lähipiiriltä pysyvästi.

Lopettamiseen on Suomessa tarjolla useita maksuttomia tai edullisia tukimuotoja. Apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitovalmisteita, kuten Nicorette-purukumia (2 mg tai 4 mg), nikotiinilaastareita (7/14/21 mg, 24 tunnin annostus), nikotiinitabletteja ja nikotiinisuihkeita. Terveysasemalla lääkäri voi lisäksi arvioida reseptilääkkeen, kuten varenikliinin, sopivuutta vaikeampaan riippuvuuteen.

Aikuisille suunnattu Stumppi.fi ja nuorille suunnattu Fressis.fi tarjoavat molemmat maksutonta tietoa ja tukea lopettamiseen, ja maksuttomaan Stumppi-puhelimeen 0800 148 484 voi soittaa kuka tahansa lopettamista harkitseva. Monilla työpaikoilla työterveyshuolto tarjoaa myös omaa lopetustukea, kun asiaa tiedustelee suoraan työterveyshoitajalta. Lisää tukimuotoja ja ryhmävaihtoehtoja on koottu artikkeliin lopettamisen tukipalvelut.

Usein kysyttyä

Voiko taloyhtiö kieltää tupakoinnin omassa asunnossa?
Ei suoraan tupakkalain nojalla, mutta taloyhtiö voi rajoittaa tupakointia parvekkeilla ja yhteisissä sisätiloissa, jos savu häiritsee muita asukkaita ja rajoituksesta päätetään yhtiökokouksessa.

Kuinka nopeasti tupakansavu leviää suljetussa huoneessa?
Pienhiukkaspitoisuus voi nousta terveydelle haitalliselle tasolle jo muutamassa minuutissa, ja suljetussa autossa tämä tapahtuu erityisen nopeasti pienen tilavuuden vuoksi.

Auttaako ilmanvaihdon tehostaminen riittävästi?
Ei täysin. Ilmanvaihto vähentää hajua ja osaa hiukkasista, mutta ei poista kaasumaisia yhdisteitä eikä pintoihin jäävää kolmannen käden altistumista kokonaan.

Yhteenveto

Sisätiloissa tapahtuva passiivinen tupakointi on todellinen terveysriski, jota ei voi poistaa tuuletuksella tai ilmanpuhdistimella – ainoa varma keino on siirtää tupakointi aina ulos tai lopettaa kokonaan. Jos tupakointi on osa arkea kotona, kannattaa harkita lopettamista sekä omaa terveyttä että lähipiirin, erityisesti lasten, terveyttä ajatellen. Tukea löytyy maksutta Stumppi.fi- ja Fressis.fi-sivustoilta, terveysaseman lopetusklinikoilta, apteekin nikotiinikorvaushoidosta ja Stumppi-puhelimesta 0800 148 484 – henkilökohtaisissa terveyskysymyksissä kannattaa aina kääntyä oman lääkärin puoleen.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista