Sydän- ja verisuoniterveys on yksi niistä asioista, jotka tupakointi vahingoittaa nopeimmin ja peruuttamattomimmin. Moni ajattelee, että tupakan terveysriskit liittyvät ensisijaisesti keuhkoihin, mutta todellisuudessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi tupakoinnin yleisimmistä ja tappavimmista seurauksista Suomessa.
Miten tupakointi vahingoittaa sydäntä ja verisuonia
Savukkeen palamistuotteet kulkeutuvat verenkiertoon jo muutamassa sekunnissa savun hengittämisestä. Nikotiini nostaa verenpainetta ja sykettä, kun taas häkä heikentää veren hapenkuljetuskykyä.
Tupakan sisältämät myrkyt vaurioittavat verisuonten sisäpintaa, endoteeliä, mikä nopeuttaa ateroskleroosia eli valtimoiden kalkkeutumista. Tämä prosessi kaventaa verisuonia ja lisää veritulppien riskiä sydämessä, aivoissa ja raajoissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäaikainen tupakoitsija altistaa itsensä sydäninfarktille, aivohalvaukselle ja alaraajojen verenkiertohäiriöille huomattavasti tupakoimatonta suuremmalla todennäköisyydellä.
Sydän- ja verisuonisairauksien riski tupakoitsijalla
Suomessa tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 4 000–5 000 kuolemaa, ja merkittävä osa niistä liittyy juuri sydän- ja verisuonisairauksiin. Tupakoivan elinajanodote lyhenee keskimäärin 10 vuotta verrattuna tupakoimattomaan.
Riski ei ole suoraan verrannollinen poltettujen savukkeiden määrään – jo muutama savuke päivässä nostaa sydäninfarktin riskiä selvästi, koska verisuonivauriot syntyvät nikotiinin ja häkäkaasun yhteisvaikutuksesta, ei pelkästä tervasta. Tämä yllättää monet, jotka luulevat ”vähän polttamisen” olevan turvallista.
Suomessa aikuisten tupakointi on laskenut merkittävästi: 1980-luvulla noin 30 % aikuisista poltti säännöllisesti, nyt luku on enää 12–13 %. Suunta on oikea, mutta sydän- ja verisuonisairaudet pysyvät edelleen kansantautina, johon tupakoinnilla on suora yhteys.
Yleinen myytti: kevyt savuke on turvallisempi sydämelle
Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että kevyt tai mieto savuke kuormittaisi sydäntä vähemmän. Näin ei ole.
Tupakoitsija vetää savua syvemmälle ja useammin saadakseen saman nikotiinimäärän, jolloin altistus häkäkaasulle ja muille verisuonia vaurioittaville aineille pysyy käytännössä samana. Sydän- ja verisuoniriskin kannalta merkitystä on tupakoinnin kestolla ja määrällä kokonaisuutena, ei savukkeen merkinnällä.
Yleisimmät virheet tupakoinnin lopettamisessa
Kolme virhettä toistuu erityisen usein niillä, jotka yrittävät suojella sydäntään lopettamalla:
Lopettaminen ilman apua ”puhtaalla tahdonvoimalla” – onnistumisprosentti jää tutkitusti matalaksi ilman nikotiinikorvaushoitoa tai muuta tukea.
Vieroitusoireiden aliarviointi – moni luulee sietävänsä oireet, mutta palaa tupakkaan jo ensimmäisen viikon aikana, kun oireet iskevät yllättäen voimakkaina.
Ajatus, että sydän ehtii jo vaurioitua liikaa – tämä on virheellinen käsitys, sillä sydän- ja verisuonisto alkaa korjautua jo tunneissa lopettamisen jälkeen.
Sydämen palautuminen lopettamisen jälkeen – aikataulu
Elimistön palautuminen alkaa yllättävän nopeasti. Jo 20 minuutin kuluttua viimeisestä savukkeesta syke ja verenpaine alkavat laskea kohti normaalia tasoa.
Kahdessa vuorokaudessa häkäkaasun määrä veressä normalisoituu ja hapenkuljetuskyky paranee. Kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen verenkierto tehostuu selvästi, mikä näkyy esimerkiksi kestävyyden paranemisena arjessa.
Vuoden kohdalla sydäninfarktin riski on jo puolittunut verrattuna tupakoivaan. Kymmenen vuoden tupakoimattomuuden jälkeen riski lähestyy tupakoimattoman henkilön tasoa – tämä koskee myös keuhkosairauksia, joista lisää voi lukea tupakoinnin vaikutuksista keuhkoihin.
Nikotiinikorvaushoito tukena sydämen suojelemisessa
Moni pelkää, että nikotiinikorvaushoito rasittaisi sydäntä samalla tavalla kuin tupakointi. Tämä on virheellinen käsitys – korvaushoidon nikotiinimäärä on hallittu ja tasainen, eikä siihen liity häkäkaasua tai palamistuotteita, jotka ovat suurin sydän- ja verisuoniriskin aiheuttaja.
Apteekeista saa ilman reseptiä useita vaihtoehtoja: nikotiinipurukumia (2 mg tai 4 mg), nikotiinilaastaria (7/14/21 mg, 24 tunnin annostelu), nikotiinitabletteja sekä nikotiinisuihketta. Nicorette on tunnetuin suomalainen merkki tällä alueella.
Oikean valmisteen ja annostuksen löytämiseksi kannattaa tutustua tarkempaan oppaaseen nikotiinikorvaushoidon valmisteista ja käytöstä. Vaikeissa tapauksissa terveysaseman lääkäri voi määrätä reseptillä varenikliini-lääkkeen (Champix), joka vähentää nikotiinihimoa toisella tavalla kuin korvaushoito.
Vieroitusoireet eivät kestä ikuisesti
Sydämen kannalta pahin vaihe on usein ensimmäiset päivät, jolloin keho totuttelee nikotiinittomuuteen. Ärtymys, unihäiriöt ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia, mutta ne helpottavat asteittain.
Tarkempi kuvaus siitä, kuinka kauan oireet tyypillisesti kestävät ja miten niitä voi lievittää, löytyy artikkelista vieroitusoireista lopettamisen jälkeen. Tieto oireiden odotetusta kestosta auttaa monia jaksamaan kriittisen alkuvaiheen yli.
Mistä saa apua lopettamiseen
Aikuisille suunnattu Stumppi.fi tarjoaa tutkittua tietoa ja käytännön työkaluja lopettamisen tueksi, ja maksuton Stumppi-puhelin 0800 148 484 palvelee henkilökohtaisemman tuen tarpeessa. Alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu Fressis.fi keskittyy erityisesti nuorten nikotiiniriippuvuuteen.
Terveysasemien tupakoinnin lopetusklinikat ja monien työpaikkojen työterveyshuolto tarjoavat myös tukea, ja apteekin farmaseutti auttaa sopivan korvaushoitovalmisteen valinnassa. Muista, että tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille on Suomessa kielletty, ja tupakan ostoikäraja on 18 vuotta kaikkialla maassa.
UKK – usein kysyttyä sydän- ja verisuoniterveydestä
Kuinka nopeasti sydän hyötyy tupakoinnin lopettamisesta?
Syke ja verenpaine laskevat jo 20 minuutissa, ja sydäninfarktin riski puolittuu noin vuoden kuluessa lopettamisesta verrattuna tupakoivaan henkilöön.
Onko nikotiinikorvaushoito turvallista sydänsairaalle?
Nikotiinikorvaushoito on huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin tupakointi, koska siitä puuttuvat häkäkaasu ja palamistuotteet. Sydänsairauksia sairastavan kannattaa kuitenkin keskustella annostuksesta oman lääkärin kanssa ennen aloittamista.
Onko kevyt savuke turvallisempi sydämelle kuin tavallinen?
Ei ole. Kevyiden savukkeiden polttaja vetää usein savua syvemmälle ja tiheämmin, jolloin altistus sydäntä kuormittaville aineille pysyy käytännössä samalla tasolla kuin tavallisilla savukkeilla.
Yhteenveto
Sydän ja verisuonisto ovat tupakoinnin herkimpiä kohteita, mutta myös nopeimmin palautuvia elimiä lopettamisen jälkeen. Jo muutama tunti savukkeettomuutta käynnistää korjaavan prosessin, ja vuosien saatossa riski lähestyy tupakoimattoman tasoa.
Kenenkään ei tarvitse yrittää lopettamista yksin. Stumppi.fi, Fressis.fi, terveysaseman tupakoinnin lopetusklinikat ja apteekkien nikotiinikorvaushoito tarjoavat konkreettista tukea – ja Stumppi-puhelin 0800 148 484 vastaa maksutta niille, jotka kaipaavat keskustelutukea juuri nyt.