Tupakointi taloyhtiön parvekkeella on yksi yleisimmistä naapuruusriidoista suomalaisissa kerrostaloissa, ja moni taloyhtiö pohtii, voiko asiaan hakea virallista kieltoa. Vastaus on kyllä – tupakkalaki 549/2016 antaa taloyhtiölle mahdollisuuden hakea tupakointikieltoa parvekkeille, mutta prosessi ei etene pelkällä hallituksen päätöksellä tai yhden asukkaan valituksella.
Miksi taloyhtiö voi hakea tupakointikieltoa parvekkeelle
Tupakkalain 79 ja 80 § mahdollistavat sen, että asunto-osakeyhtiö hakee kunnan terveydensuojeluviranomaiselta tupakointikieltoa parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja rakennuksen yhteisiin sisätiloihin. Kyse ei ole järjestyssäännöstä, jonka taloyhtiö voisi päättää itse ja panna toimeen kuin pysäköintikiellon – kielto perustuu aina viranomaisen tekemään terveydensuojelulliseen arvioon.
Taustalla on tupakansavun kulkeutuminen huoneistosta toiseen. Kerrostalossa, jossa parvekkeet ovat päällekkäin tai vierekkäin, savu siirtyy usein ikkunoiden ja ilmanvaihtokanavien kautta naapurin huoneistoon myös silloin, kun tupakoitsija pysyttelee tunnollisesti omalla parvekkeellaan. Laki tunnistaa tämän todellisena terveyshaittana, ei vain hajuhaittana.
Näin tupakointikielto haetaan – vaiheittain
Prosessi etenee käytännössä viidessä vaiheessa:
Ensimmäiseksi haittaa kärsivä asukas ilmoittaa asiasta taloyhtiön hallitukselle kirjallisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Toiseksi hallitus tai yhtiökokous tekee päätöksen hakemuksen tekemisestä – yksittäinen hallituksen jäsen ei voi käynnistää prosessia omin päin, vaan asia viedään usein yhtiökokoukseen enemmistöpäätöksellä. Kolmanneksi taloyhtiö toimittaa hakemuksen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka Helsingissä on kaupungin ympäristöpalvelut ja Tampereella ympäristöterveys. Neljänneksi viranomainen selvittää tilannetta, pyytää lausuntoja osapuolilta ja voi tehdä paikan päällä tarkastuksen. Viidenneksi viranomainen tekee päätöksen – kielto myönnetään tai hakemus hylätään.
Käsittelyaika vaihtelee kunnittain, mutta useita kuukausia ja joskus yli vuoden kestävä prosessi ei ole poikkeuksellinen. Tästä kannattaa kertoa hakemusta suunnittelevalle taloyhtiölle heti alussa, jotta odotukset pysyvät realistisina.
Mitä terveyshaittaa hakemuksessa pitää osoittaa
Pelkkä maininta ”naapuri tupakoi parvekkeella” ei riitä. Viranomainen edellyttää dokumentoitua, toistuvaa haittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa haittapäiväkirjaa: päivämäärät, kellonajat ja kuvaus siitä, miten savu on tunkeutunut omaan asuntoon – esimerkiksi ikkunan kautta makuuhuoneeseen kello 22–23 lähes joka ilta kolmen kuukauden ajan.
Erityisen painava peruste on todettu sairaus, jota tupakansavu pahentaa – astma, keuhkoahtaumatauti tai muu hengityselinsairaus. Lääkärintodistus haitasta vahvistaa hakemusta merkittävästi. Viranomainen voi myös itse tehdä mittauksia tai aistinvaraisen arvioinnin paikan päällä, mutta se ei ole hakemuksen pakollinen edellytys.
Yleisimmät virheet hakemuksessa
Kolme virhettä toistuu taloyhtiöiden hakemuksissa säännöllisesti. Ensimmäinen on se, että hakemus lähetetään ilman yhtiökokouksen tai hallituksen muodollista päätöstä – viranomainen palauttaa tällaisen hakemuksen täydennettäväksi. Toinen on riittämätön näyttö: yksittäinen sähköposti ”naapuri tupakoi liikaa” ei korvaa kuukausien seurantaa. Kolmas virhe on ajatus siitä, että kielto voidaan kohdistaa vain yhteen asukkaaseen – todellisuudessa kielto koskee tiettyä rakennuksen osaa tai koko kiinteistöä, ei nimettyä henkilöä.
Kun kielto on voimassa – mitä se tarkoittaa asukkaalle
Voimaan tullut tupakointikielto koskee kaikkia kyseisen rakennuksen tai porrashuoneen asukkaita, ei vain sitä, josta valitus alun perin tehtiin. Kielto koskee myös sähkösavukkeita, sillä tupakkalain säännökset on ulotettu niihinkin. Kiellon rikkomisesta voidaan antaa huomautus, ja toistuva rikkominen voi taloyhtiön järjestyssääntöjen mukaan johtaa myös muihin seuraamuksiin asumisoikeuden osalta.
On hyvä muistaa, että tämä ei liity mitenkään tupakkatuotteiden myyntiin tai saatavuuteen – kyse on siitä, missä tupakointi on sallittua omassa asuinympäristössä. Tupakkalain laajemmasta sisällöstä, mukaan lukien tuote-esittelykielto ja myyntiluvat, kertoo tarkemmin artikkeli tupakkalain keskeisestä sisällöstä. Julkisten tilojen tupakointikieltojen pääsäännöt puolestaan on koottu artikkeliin tupakointikiellot julkisissa tiloissa.
Tupakoinnin lopettaminen helpottaa myös naapurisuhteita
Moni parveketupakoitsija ei halua aiheuttaa haittaa naapurille, mutta riippuvuus tekee lopettamisesta vaikeaa yksin. Tähän on olemassa maksutonta tukea. Aikuisille suunnattu Stumppi.fi tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja lopettamiseen, ja nuorille vastaavaa palvelua tarjoaa Fressis.fi. Puhelimitse apua saa numerosta Stumppi-puhelin 0800 148 484, joka on maksuton.
Apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoa, kuten nikotiinipurukumia, -laastaria, -tablettia tai -suihketta, jotka lievittävät vieroitusoireita lopettamisen alkuvaiheessa. Näistä valmisteista ja niiden käytöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa nikotiinikorvaushoito – valmisteet ja käyttö. Myös oma terveysasema voi ohjata lopetusklinikalle, ja työterveyshuollon kautta monella on jo valmiiksi käytössään lopetustukea.
Usein kysyttyä
Voiko yksi naapuri yksin saada tupakointikiellon parvekkeelle?
Yksittäinen ilmoitus ei riitä käynnistämään virallista kieltoprosessia. Asia etenee taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen päätöksellä, ja hakemuksen tueksi tarvitaan dokumentoitua, toistuvaa haittaa.
Kuinka kauan tupakointikiellon hakeminen kestää?
Käsittelyaika vaihtelee kunnittain, mutta useiden kuukausien käsittelyaika on tavallinen, ja joissain kunnissa prosessi voi kestää yli vuoden selvitysten ja lausuntojen vuoksi.
Koskeeko parvekkeen tupakointikielto myös sähkösavukkeita?
Kyllä. Tupakkalain säännökset tupakointikielloista on ulotettu koskemaan myös sähkösavukkeiden käyttöä, joten kielto ei rajoitu vain perinteisiin savukkeisiin.
Yhteenveto
Tupakointikiellon hakeminen taloyhtiön parvekkeelle on mahdollista tupakkalain 549/2016 nojalla, mutta se vaatii muodollisen päätöksen, huolellisen näytön ja kärsivällisyyttä käsittelyajan suhteen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen ratkaisee asian aina tapauskohtaisesti terveyshaitan perusteella, ei naapurisovun tunnelman perusteella.
Jos parvekkeella tupakoiva asukas haluaa itse vähentää haittaa tai lopettaa kokonaan, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä: Stumppi.fi ja Fressis.fi tarjoavat maksutonta tietoa, terveysasema ja apteekki auttavat käytännön keinoissa, ja Stumppi-puhelimeen 0800 148 484 voi soittaa nimettömänä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 4 000–5 000 kuolemaa, joten lopettamisesta hyötyvät sekä oma terveys että koko taloyhtiön naapurisuhteet.