Savuton ympäristö työpaikalla on tavoite, joka koskee jokaista suomalaista työnantajaa toimialasta riippumatta. Tämä artikkeli on tarkoitettu esihenkilöille, HR-vastaaville ja työsuojeluhenkilöstölle, jotka haluavat toteuttaa savuttoman työpaikan suunnitelmallisesti. Siinä käydään läpi lain vaatimukset, toteutuksen vaiheet ja tavat tukea tupakoinnin lopettamista. Hyvin hoidettu muutos vähentää sairauspoissaoloja, suojaa tupakoimattomia savulta ja tukee tupakaton Suomi 2030 -tavoitetta, jonka mukaan alle 5 % väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita vuonna 2030.
Mitä tupakkalaki 549/2016 edellyttää työnantajalta
Tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakoinnin työpaikkojen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei kukaan altistu tahattomasti tupakansavulle työssään. Kielto koskee myös sähkösavukkeita, jotka rinnastetaan tupakointikielloissa tavallisiin savukkeisiin.
Laki asettaa vähimmäistason. Työnantaja voi omalla päätöksellään kieltää tupakoinnin koko kiinteistöllään, myös pihoilla, parkkialueilla ja yrityksen ajoneuvoissa. Tarkemmat velvoitteet on koottu artikkeliin tupakointi työpaikalla ja työnantajan velvollisuudet.
Rajaa on myös toiseen suuntaan. Työnantaja ei voi kieltää työntekijää tupakoimasta vapaa-ajallaan. Työajan tupakoinnista ja tupakkatauoista se sen sijaan saa päättää itse.
Savuton työpaikka vaiheittain
Kokenut työsuojelun asiantuntija ei aloita kieltokylteistä. Hän aloittaa kartoituksesta: kuinka moni tupakoi, missä tupakoidaan nyt ja mitkä tilat aiheuttavat valituksia. Kun pohja on selvillä, eteneminen on suoraviivaista:
1. Päätös ja aikataulu. Johto päättää laajuuden (sisätilat, koko tontti vai myös työaika) ja voimaantulopäivän. Siirtymäajaksi sopii 3-6 kuukautta.
2. Yhteistoiminta. Asia käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai yhteistoimintamenettelyssä, ja luottamusmiehet ovat mukana alusta asti.
3. Tukipalvelut ennen kieltoa. Työterveyshuollon kanssa sovitaan lopetustuesta jo ennen kuin kielto tulee voimaan.
4. Viestintä. Kerrotaan säännöt, perustelut ja seuraukset kirjallisesti. Tieto lisätään perehdytysmateriaaliin ja alihankkijoiden ohjeisiin.
5. Seuranta. Toteutumista arvioidaan 6 ja 12 kuukauden kohdalla ja ohjetta korjataan tarvittaessa.
Esimerkkinä voi käyttää noin 40 työntekijän logistiikkayritystä Tampereella. Lastauslaiturin viereinen tupakkapaikka on siellä aiheuttanut valituksia, koska savu kulkee ilmanvaihdon kautta toimistoon. Kun tupakkakatos puretaan, tumppiastiat poistetaan ja työterveyshuolto tarjoaa samaan aikaan maksuttoman lopetusryhmän, muutos koetaan tukena eikä rangaistuksena.
Lopettamisen tukeminen osana toteutusta
Pelkkä kielto siirtää tupakoinnin usein portin ulkopuolelle. Siksi savuttoman työpaikan toteutukseen kuuluu aina tupakoinnin lopettamisen tuki. Monella työntekijällä on lopetustuki käytettävissään työterveyshuollon kautta, ja työterveyslääkäri voi tarvittaessa määrätä reseptillä varenikliinia tai muuta lopettamista tukevaa lääkettä.
Apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoa: nikotiinipurukumia (esim. Nicorette 2 mg ja 4 mg), nikotiinilaastaria (esimerkiksi 24 tunnin laastarit 7, 14 ja 21 mg), nikotiinitabletteja ja nikotiinisuihketta. Osa työnantajista korvaa ensimmäisen kuukauden valmisteet, jolloin kustannus jää tyypillisesti 50-150 euroon henkeä kohden. Valmisteiden eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa nikotiinikorvaushoito – valmisteet ja käyttö.
Ryhmämuotoinen tuki toimii työpaikoilla hyvin, koska kollegat kannustavat toisiaan. Vaihtoehtoja on esitelty sivulla lopettamisen tukipalvelut – neuvonta ja ryhmät.
Myytti: tupakkatauko on lakisääteinen oikeus
Moni uskoo, että tupakoivalla on laissa turvattu oikeus tupakkataukoihin. Näin ei ole. Työaikalaki takaa ruoka- ja lepotauot, mutta ei erillisiä taukoja tupakointia varten. Työnantaja voi siis päättää, että työaikana ei tupakoida ja että tupakointi tapahtuu vain lakisääteisillä tauoilla tai niiden ulkopuolella.
Toinen sitkeä uskomus on, että ulkona tupakoinnista ei ole haittaa muille. Sisäänkäynnin vieressä tupakoitaessa savu kulkeutuu oviaukoista ja tuloilmaventtiileistä sisälle, ja ohikulkijat altistuvat sille joka päivä. Passiivinen tupakointi lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä keuhkosyövän riskiä myös tupakoimattomilla.
Rajatapaukset ja poikkeukset
Vakiomalli ei sovi kaikille työpaikoille. Rakennustyömailla tontin hallinta vaihtuu, ja silloin säännöt sovitaan pääurakoitsijan kanssa työmaakohtaisesti. Kuljetus- ja asennustyössä työpaikkana on usein ajoneuvo, ja yrityksen autoissa tupakointi kannattaa kieltää kokonaan. Se suojaa seuraavaa kuljettajaa ja pitää auton jälleenmyyntiarvon korkeampana.
Asiakkaan tiloissa, kuten kotihoidossa, noudatetaan asiakaskohteen sääntöjä. Työnantajan pitää kuitenkin suojata työntekijää savulle altistumiselta, esimerkiksi pyytämällä asiakasta tuulettamaan ja olemaan tupakoimatta käynnin aikana. Etätyössä työnantajan määräysvalta kotiin ei ulotu.
Nuuska ja nikotiinipussit eivät kuulu tupakointikiellon piiriin, koska niistä ei synny savua. Jos työnantaja haluaa rajoittaa niidenkin käyttöä työaikana, asiasta tarvitaan erillinen kirjaus savuttomuusohjeeseen.
Yleisimmät virheet savuttomuuden toteutuksessa
Kielto ilman tukea. Jos savuton työpaikka julkistetaan ilman lopetustukea, tupakoijat kokevat tulleensa syrjityiksi ja muutos herättää vastarintaa. Tuki kannattaa tarjota jo ennen voimaantuloa.
Epäselvät rajat. Ohje, jossa lukee vain ”tupakointi kielletty kiinteistöllä”, jättää auki parkkipaikat, vuokratilat ja yhteiset pihat. Rajat kannattaa merkitä karttaan ja kyltein.
Ei seurantaa. Jos rikkomuksiin ei puututa, kielto muuttuu muutamassa kuukaudessa suositukseksi. Esihenkilöille on hyvä antaa yhtenäinen toimintamalli puheeksi ottamiseen.
UKK
Voiko työnantaja kieltää tupakoinnin koko työpaikan alueella?
Voi. Tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakoinnin sisätiloissa, ja kiinteistön haltijana työnantaja voi laajentaa kiellon myös piha- ja parkkialueille. Kielto ei kuitenkaan voi koskea työntekijän vapaa-aikaa.
Kuuluvatko sähkösavukkeet savuttoman työpaikan piiriin?
Kuuluvat. Sähkösavukkeet rinnastetaan tupakointikielloissa tupakkatuotteisiin, joten niitä ei saa käyttää tiloissa, joissa tupakointi on kielletty.
Kuka maksaa työntekijän lopetustuen?
Työterveyshuollon sopimus ratkaisee, mitä palveluja työnantaja kustantaa. Monet työnantajat sisällyttävät sopimukseen lopetusneuvonnan ja korvaavat osan nikotiinikorvaushoidosta. Muussa tapauksessa tukea saa terveysasemalta.
Yhteenveto ja tuki lopettamiseen
Savuton ympäristö työpaikalla toteutuu parhaiten, kun päätös, yhteistoiminta, viestintä ja lopetustuki kulkevat rinnakkain. Laki asettaa vähimmäistason, mutta työnantaja voi mennä pidemmälle ja kieltää tupakoinnin koko kiinteistöllä ja työaikana.
Tupakointi aiheuttaa Suomessa noin 4 000-5 000 kuolemaa vuodessa ja lyhentää elinajanodotetta keskimäärin 10 vuotta. Lopettaminen kannattaa aina: sydänsairauksien riski laskee selvästi jo muutamassa vuodessa, ja kymmenessä vuodessa keuhkosyövän riski puolittuu. Tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille on tupakkalain mukaan kielletty.
Työntekijöitä kannattaa ohjata aikuisille tarkoitettuun Stumppi.fi-palveluun, nuoria Fressis.fi-sivustolle ja maksuttomaan Stumppi-puhelimeen numerossa 0800 148 484. Lisäksi apua saa työterveyshuollosta, terveysaseman tupakoinninlopetusvastaanotolta ja apteekista, jossa neuvotaan nikotiinikorvaushoidon valinnassa. Henkilökohtaista terveysneuvontaa saa aina omalta lääkäriltä.