Ravintoloiden ja terassien tupakointisäännöt aiheuttavat säännöllisesti hämmennystä, sillä moni luulee ulkotilan tarkoittavan automaattisesti vapautta savukkeelle. Todellisuudessa Suomen tupakkalaki 549/2016 määrittää tarkat rajat sille, missä ravintolan ja kahvilan yhteydessä saa tupakoida ja missä ei – ja terassin rakenteella on tässä ratkaiseva merkitys.
Ravintolan sisätilat ovat lähtökohtaisesti savuttomia
Ravintoloiden, baarien ja kahviloiden sisätilat ovat olleet pääosin savuttomia jo vuodesta 2007 lähtien, ja nykyinen tupakkalaki tiukensi linjaa entisestään. Asiakkaalla ei ole oikeutta polttaa savuketta ruokasalissa, baaritiskillä tai vessatiloissa, vaikka henkilökunta ei siihen puuttuisikaan – vastuu on lopulta ravintolan pitäjällä.
Poikkeuksen muodostavat erilliset tupakointitilat, jotka on rakennettu ja ilmastoitu niin, ettei savu kulkeudu muihin tiloihin. Näissä tiloissa ei saa tarjoilla ruokaa eikä juomaa, ja niiden rakentaminen edellyttää kunnan terveystarkastajan hyväksyntää. Käytännössä yhä harvempi ravintola ylläpitää tällaista tilaa, koska rakennusmääräykset ovat tiukat ja tila vie pinta-alaa muulta liiketoiminnalta.
Terassit – auki oleva alue vai katettu tila?
Terassien kohdalla ratkaisevaa on rakenteellinen avoimuus. Avoin terassi, jossa ei ole kattoa eikä seiniä, rinnastetaan lähtökohtaisesti ulkotilaan, ja siellä tupakointi on sallittua, ellei ravintola itse ole kieltänyt sitä. Moni Helsingin ja Tampereen keskustan ravintola on kuitenkin viime vuosina siirtynyt omaehtoisesti savuttomiin terasseihin asiakaspalautteen perusteella.
Tilanne muuttuu, kun terassi katetaan tai reunustetaan seinillä. Jos terassi on kolmelta sivulta suljettu ja katettu, se voidaan tulkita rakenteellisesti sisätilaksi, jolloin siihen sovelletaan samoja sääntöjä kuin ravintolan sisälle. Lämmitetyt talviterassit, joissa on lasiseinät ja katto, kuuluvat tähän ryhmään lähes poikkeuksetta. Rajanveto tehdään tapauskohtaisesti, ja kunnan ympäristöterveydenhuolto voi antaa ravintolalle ohjeistuksen, jos tulkinta on epäselvä.
Ravintola voi aina tiukentaa sääntöjä itse
Laki asettaa vain vähimmäisrajat – ravintolan omistaja saa halutessaan kieltää tupakoinnin myös avoimella terassilla kokonaan. Tämä on yleistynyt etenkin perheravintoloissa ja lounaspaikoissa, joissa asiakaskunta koostuu paljolti lapsiperheistä. Passiivisen tupakan haitat lähipiirille ovat merkittäviä, ja moni yrittäjä on huomannut savuttoman terassin lisäävän viihtyisyyttä ja asiakasmäärää etenkin kesäaikaan.
Tarkemmin tupakkalain kokonaisuutta – mukaan lukien myyntiluvat, ikärajat ja tuote-esittelykiellon vähittäiskaupoissa – käsitellään artikkelissa Tupakkalain keskeinen sisältö – mitä se sääntelee.
Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset
Kolme asiaa nousee toistuvasti esiin, kun asiakkaat tai jopa ravintolayrittäjät tulkitsevat sääntöjä väärin.
Ensimmäinen virhe: oletetaan, että kaikki terassit ovat automaattisesti tupakointiin sallittuja, koska ne ovat ”ulkona”. Katettu ja seinillä rajattu terassi voi kuulua sisätilasäännösten piiriin, vaikka sitä kutsutaan terassiksi.
Toinen virhe: luultavasti yleisin – kevyempien savukkeiden uskotaan olevan vähemmän haitallisia, minkä vuoksi niitä poltetaan huoletta myös lapsiperheiden lähellä terassilla. Tämä on osoitettu vääräksi jo vuosikymmeniä sitten: kevyt savuke tuottaa saman verran haitta-aineita kuin tavallinenkin, koska polttaja kompensoi pienemmän nikotiiniannoksen vetämällä syvemmälle ja useammin.
Kolmas virhe: ravintolan henkilökunta ei puutu asiaan, koska luullaan valvonnan olevan vain kunnan tehtävä. Todellisuudessa elinkeinonharjoittaja on aina ensisijaisesti vastuussa siitä, että lakia noudatetaan omissa tiloissa ja niiden välittömässä yhteydessä.
Tupakoinnin terveyshaitat eivät katoa terassilla
Tupakointi aiheuttaa Suomessa noin 4 000–5 000 kuolemaa vuosittain, ja säännöllisesti tupakoivien elinajanodote lyhenee keskimäärin 10 vuotta verrattuna tupakoimattomiin. Keuhkosyöpä on tupakan aiheuttamista syövistä yleisin, ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä keuhkoahtaumatauti COPD kuuluvat samaan riskijoukkoon. Suomen tavoitteena on tupakaton yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä, eli alle 5 % väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita – nyt luku on aikuisilla noin 12–13 %, kun se 1980-luvulla oli vielä noin 30 %.
Ravintoloiden ja terassien tupakointirajoitukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Lisää taustaa savuttomuustavoitteen vaikutuksesta myös vähittäiskauppaan löytyy artikkelista Savuton Suomi -tavoite – vaikutus vähittäiskauppaan.
Entä muut julkiset tilat?
Ravintolat ja terassit ovat vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Tupakointi on kielletty myös muun muassa joukkoliikenteen pysäkkikatoksissa, leikkikentillä, uimarantojen yleisillä alueilla ja oppilaitosten alueilla. Näitä pääsääntöjä käydään tarkemmin läpi artikkelissa Tupakointikiellot julkisissa tiloissa – pääsäännöt, joka auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan lain soveltamisalasta.
UKK
Saako terassilla tupakoida, jos siinä on katos mutta ei seiniä?
Pelkkä katos ei yksin muuta tulkintaa, mutta jos terassi on lisäksi rajattu useammalta sivulta seinillä tai lasituksilla, se voidaan katsoa sisätilaksi ja tupakointi on tällöin kiellettyä. Ratkaisu tehdään aina tapauskohtaisesti kunnan ympäristöterveydenhuollon ohjeistuksen mukaan.
Voiko ravintola kieltää tupakoinnin myös avoimella terassilla?
Kyllä. Laki asettaa vain vähimmäisvaatimukset, ja yrittäjä saa halutessaan tiukentaa sääntöjä koko kiinteistön alueella, mukaan lukien avoimet ulkotilat.
Onko erillinen tupakointihuone ravintolassa vielä yleinen?
Yhä harvemmalla ravintolalla on enää erillistä, säädösten mukaista tupakointitilaa, sillä rakenteelliset ja ilmastointivaatimukset ovat tiukat eikä tilassa saa tarjoilla mitään.
Yhteenveto
Ravintolan sisätilat ovat savuttomia lähes poikkeuksetta, ja terassin tilanne riippuu siitä, kuinka avoin tai suljettu rakenne on – katettu ja seinillä rajattu terassi rinnastuu usein sisätilaan. Ravintola saa aina halutessaan tiukentaa sääntöjä lakia enemmän, joten paikan omat kyltit kannattaa tarkistaa aina paikan päällä.
Jos terassilla tai ravintolassa vietetty aika saa pohtimaan omaa tupakointia laajemminkin, apua kannattaa hakea rohkeasti. Aikuisille suunnattu Stumppi.fi ja nuorille tarkoitettu Fressis.fi tarjoavat maksutonta tukea lopettamiseen, ja maksuton Stumppi-puhelin 0800 148 484 päivystää arkisin. Apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoja, kuten nikotiinipurukumia, -laastaria, -tablettia tai -suihketta, ja terveysasemalla lääkäri voi tarvittaessa määrätä reseptivalmisteen. Kaksi vuotta lopettamisesta sydänsairauksien riski laskee merkittävästi, ja tämä hyöty ei riipu siitä, poltettiinko viimeiset savukkeet sisällä vai terassilla.