Tupakkavero on yksi Suomen valtion tehokkaimmista ohjauskeinoista tupakoinnin vähentämiseksi, ja se selittää suurimman osan siitä miksi savukeaski maksaa kaupan hyllyllä niin paljon kuin maksaa. Kun kuluttaja maksaa askista 9–15 euroa, valtaosa summasta ei mene tupakkatehtaalle tai kaupalle, vaan valtion kassaan.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä osista tupakkavero koostuu, miten sen osuus hinnasta on kehittynyt ja miksi veropolitiikka on kytketty tiiviisti Suomen tavoitteeseen olla tupakaton yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Käsittelemme myös, mitä veronkorotus käytännössä tarkoittaa tupakoitsijan kukkarolle ja mistä saa apua, jos korotus on viimeinen pisara lopettamispäätökselle.
Mistä tupakkavero koostuu
Suomessa tupakkatuotteiden verotus rakentuu kahdesta pääosasta: valmisteverosta ja arvonlisäverosta. Valmistevero jakautuu edelleen kahteen komponenttiin – kappalekohtaiseen yksikköveroon ja hinnan mukaan määräytyvään prosenttiosuuteen (ad valorem -vero).
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisesta savukkeesta maksetaan kiinteä senttimäärä riippumatta siinä hinnasta, minkä lisäksi peritään prosenttiosuus vähittäismyyntihinnasta. Päälle tulee vielä 24 prosentin arvonlisävero. Yhteensä nämä kolme erää muodostavat sen, että verotuksen osuus savukeaskin hinnasta on noin 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia jakautuu valmistuksen, jakelun ja vähittäiskaupan katteen kesken.
Sama verorakenne koskee myös nuuskaa, sikareita, piipputupakkaa ja sähkösavukkeiden nikotiininesteitä, joskin veroprosentit ja -tasot vaihtelevat tuoteryhmittäin. Tupakkalaki 549/2016 ja siihen liittyvä tupakkaverolaki muodostavat sen säädöspohjan, jolla sekä myyntiä että verotusta säädellään – lisää tupakkalain sisällöstä löytyy artikkelista tupakkalain keskeinen sisältö.
Miksi veroa nostetaan säännöllisesti
Suomen valtio on nostanut tupakkaveroa lähes vuosittain 2010-luvulta lähtien. Korotuksia on perusteltu kahdella tavalla: valtion verotulojen turvaamisella ja terveyspoliittisilla tavoitteilla.
Tutkimusnäyttö hintajoustosta on selvä – kun hinta nousee, kulutus laskee, erityisesti nuorten ja pienituloisten keskuudessa. Tämä on yksi keskeinen työkalu, jolla Suomi pyrkii kohti tavoitettaan, jossa alle 5 prosenttia väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita vuoteen 2030 mennessä. Vielä 1980-luvulla noin 30 prosenttia suomalaisista aikuisista tupakoi säännöllisesti; nyt luku on pudonnut noin 12–13 prosenttiin. Veropolitiikka ei ole ainoa syy tähän laskuun, mutta se on yksi merkittävimmistä.
Sama logiikka näkyy myös vähittäiskaupan puolella: tuote-esittelykielto ja suljetut hyllyt vuodesta 2016 lähtien ovat vähentäneet tupakan näkyvyyttä siinä missä hinnannousu on vähentänyt sen houkuttelevuutta. Aiheesta enemmän artikkelissa Savuton Suomi -tavoite – vaikutus vähittäiskauppaan.
Yleinen väärinkäsitys: halvempi tuote on turvallisempi
Monet olettavat, että kun hinnat nousevat, kannattaa siirtyä halvempaan tuotteeseen tai omatoimikäärittyyn tupakkaan säästääkseen rahaa terveyshaittoja lisäämättä. Tämä on virheellinen ajatus. Verotuksen taso ei kerro mitään tuotteen terveysvaikutuksista, eikä halvempi hinta tarkoita vähäisempää haittaa.
Kaikki poltettava tupakka, riippumatta hinnasta tai valmistustavasta, sisältää samat karsinogeeniset yhdisteet ja aiheuttaa saman riskin keuhkosyöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä keuhkoahtaumatautiin (COPD). Omatoimikäärintä ei myöskään ole ratkaisu verotukseen, sillä irtotupakka on Suomessa verotettu samalla logiikalla kuin valmiit savukkeet.
Miten hinnannousu vaikuttaa lopettamispäätökseen
Terveysasemien kokemus on, että tupakkaveron korotus toimii usein viimeisenä sysäyksenä lopettamiselle – etenkin niille, jotka ovat jo aiemmin harkinneet asiaa. Tyypillinen tilanne on askin hinnan noustessa yli 13 euron: kuukausikulutus 20 savuketta päivässä polttavalle nousee helposti yli 400 euroon, mikä alkaa näkyä konkreettisesti kotitalouden budjetissa.
Jos hinnannousu herättää lopettamisajatuksia, kannattaa toimia järjestelmällisesti eikä yksin:
1. Ota yhteyttä Stumppi-puhelimeen numerossa 0800 148 484 – palvelu on maksuton ja neuvonta räätälöidään omaan tilanteeseen.
2. Käy terveysasemalla keskustelemassa lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa; osa terveysasemista tarjoaa erillisiä tupakoinnin lopetusklinikoita.
3. Selvitä työterveyshuollon tuki, sillä monilla suomalaisilla työnantajilla on sopimus, joka kattaa lopetustuen osittain tai kokonaan.
4. Harkitse nikotiinikorvaushoitoa apteekista – Nicorette-purukumi (2 mg tai 4 mg), nikotiinilaastari (7/14/21 mg 24 h), nikotiinitabletti tai -suihke ovat kaikki reseptivapaita.
5. Kysy lääkäriltä reseptilääkkeestä, jos korvaushoito ei riitä – varenikliini (Champix) vaatii reseptin ja sopivuusarvioinnin.
Nuorille suunnattu vastaava tuki löytyy Fressis.fi-sivustolta, joka on EHYT ry:n ylläpitämä palvelu 12–29-vuotiaille. Vieroitusoireiden kestosta ja niiden hallinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa vieroitusoireet lopettamisen jälkeen – tavallinen kesto.
Yleisimmät virheet veronkorotuksen kohdatessa
Kolme virhettä toistuu, kun tupakoitsija reagoi hinnannousuun. Ensimmäinen on siirtyminen halvempaan merkkiin terveyssyiden sijaan pelkän hinnan perusteella – tämä ei vähennä terveysriskiä lainkaan. Toinen on rajatupakan tai matkustajatuonnin turvautuminen kiertääkseen kotimaista verotusta; tämä on paitsi laillisesti rajoitettua myös terveyden kannalta yhdentekevää.
Kolmas ja yleisin virhe on lopettamisyrityksen aloittaminen ilman minkäänlaista tukea ”säästösyistä” – pelkällä tahdonvoimalla onnistuu harvempi kuin nikotiinikorvaushoidon tai ammattilaisen tuen kanssa. Terveysasemien tilastojen mukaan tuettu lopetusyritys onnistuu merkittävästi useammin kuin tukematon.
UKK – usein kysyttyä tupakkaverosta
Kuinka suuri osuus savukeaskin hinnasta on veroa?
Noin 80 prosenttia vähittäismyyntihinnasta koostuu valmisteverosta ja arvonlisäverosta yhteensä. Loppuosa jää valmistuksen, jakelun ja kaupan katteelle.
Nostaako valtio tupakkaveroa vuosittain?
Ei aivan joka vuosi, mutta korotuksia on tehty toistuvasti 2010-luvulta lähtien osana sekä verotulotavoitteita että terveyspoliittista ohjausta kohti tupakatonta Suomea 2030.
Auttaako halvempaan tuotteeseen siirtyminen terveyden kannalta?
Ei. Hinta tai valmistustapa ei vaikuta poltettavan tupakan terveysriskeihin – kaikki sisältää samat karsinogeenit ja aiheuttaa saman riskin keuhkosairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Yhteenveto
Tupakkavero on rakennettu niin, että se ohjaa käyttäytymistä yhtä paljon kuin kerää verotuloja – neljä viidesosaa askin hinnasta menee valtiolle, ja korotukset ovat osa Suomen pitkäjänteistä tavoitetta vähentää tupakointia kohti alle viiden prosentin väestöosuutta vuoteen 2030 mennessä. Terveysvaikutukset eivät katoa halvemmalla tuotteella eivätkä rajatupakalla, vaan ainoa tapa poistaa riski kokonaan on lopettaa.
Jos hinnannousu on saanut pohtimaan lopettamista, apua on tarjolla maksutta: Stumppi.fi ja Stumppi-puhelin 0800 148 484 aikuisille, Fressis.fi nuorille, sekä oman terveysaseman lääkäri tai apteekin nikotiinikorvaushoitovalikoima. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 4 000–5 000 kuolemaa ja lyhentää elinajanodotetta keskimäärin kymmenellä vuodella – jokainen lopetusyritys, tuettuna, on askel oikeaan suuntaan.