
Kolmannen käden savu tarkoittaa tupakansavun jäämiä, jotka jäävät pinnoille, pölyyn ja tekstiileihin vielä pitkään sen jälkeen, kun savuke on sammutettu. Asia koskee lapsiperheitä, asunnon ostajia ja vuokralaisia sekä niitä, jotka tupakoivat ulkona ja olettavat sisätilojen pysyvän puhtaina. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä nämä pintoihin jäävät haitta-aineet ovat, kuka niille altistuu eniten ja mitä jäämille voi tehdä.
Mitä kolmannen käden savu on
Ensimmäisen käden savun hengittää tupakoija itse. Toisen käden savu on passiivista tupakointia, eli lähellä olevat hengittävät ilmassa leijuvaa savua. Kolmannen käden savu on kolmas vaihe. Savun hiukkaset ja kaasut tarttuvat seiniin, kattoon, huonekaluihin, mattoihin, verhoihin, vaatteisiin, hiuksiin ja ihoon.
Jäämät eivät pysy samanlaisina. Pinnoille tarttunut nikotiini reagoi sisäilman typpihapokkeen kanssa, ja reaktiossa syntyy tupakkaspesifisiä nitrosamiineja, kuten NNK:ta ja NNA:ta. NNK on luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Haitta-aineita voi siis syntyä pinnoilla lisää vielä tunteja tai päiviä tupakoinnin jälkeen.
Jäämät vapautuvat myös takaisin ilmaan. Sohvasta, matosta ja kipsilevyseinästä haihtuu yhdisteitä hitaasti, ja ne kulkeutuvat edelleen pölyn mukana. Siksi tupakansavun haju voi tuntua asunnossa vielä kauan sen jälkeen, kun siellä on viimeksi tupakoitu.
Kolmannen käden savun jäämät kodissa: kuka altistuu eniten
Pienet lapset ovat suurimmassa riskiryhmässä. Konttaava 1-vuotias koskettaa lattiaa, mattoa ja sohvan pintoja koko päivän ja vie kätensä suuhun kymmeniä kertoja tunnissa. Lapsi hengittää myös aikuista nopeammin painoonsa nähden, ja hänen elimistönsä on vasta kehittymässä. Altistus tulee iholta, nielemällä ja hengittämällä samaan aikaan.
Arkinen esimerkki on tämä: vanhempi käy tupakalla kerrostalon pihalla, tulee sisään ja nostaa vauvan syliin. Vaatteisiin ja hiuksiin tarttuneet jäämät siirtyvät suoraan vauvan iholle ja hengitysilmaan. Ulkona tupakointi vähentää altistusta selvästi, mutta se ei poista sitä kokonaan. Lisää käytännön keinoja löytyy artikkelista lasten suojaaminen tupakansavulta kotona.
Toinen riskiryhmä ovat raskaana olevat. Tupakoinnin vaikutukset sikiöön tunnetaan hyvin, ja raskaana olevan kannattaa välttää myös tupakansavun jäämiä. Riskissä ovat lisäksi astmaa ja muita hengitystiesairauksia sairastavat sekä iäkkäät, joiden hengitysteiden puolustuskyky on heikentynyt.
Myytti: tuuletus ja liesituuletin poistavat haitat
Yleinen ajatus on, että tupakointi avoimen ikkunan vieressä tai liesituulettimen alla pitää asunnon puhtaana. Näin ei ole. Tuuletus vie osan savusta ulos, mutta suurin osa hiukkasista ehtii tarttua lähipinnoille sekunneissa. Liesituuletin imee vain sen, mikä nousee suoraan sen alle. Kaapistojen pinnat, katto ja seinät keräävät loput.
Ilmanpuhdistimetkaan eivät ratkaise ongelmaa. HEPA-suodatin poistaa ilmasta hiukkasia, mutta pinnoille jo tarttuneisiin jäämiin se ei vaikuta. Hajusteet ja hajunpoistosuihkeet vain peittävät hajun.
Myös hajuun luottaminen johtaa harhaan. Ihminen tottuu tuttuun hajuun nopeasti, joten asunnossa asuva ei välttämättä haista mitään, vaikka vieras huomaa hajun heti ovella. Haju on lisäksi huono mittari, koska osa haitallisista yhdisteistä on hajuttomia.
Kuinka kauan jäämät säilyvät
Yhdysvaltalaisessa San Diego State Universityn tutkimuksessa mitattiin nikotiinia asunnoista, joissa oli aiemmin tupakoitu. Jäämiä löytyi pinnoilta ja pölystä vielä kuukausia sen jälkeen, kun tupakoijat olivat muuttaneet pois ja asunto oli siivottu. Uusien, tupakoimattomien asukkaiden sormista ja virtsasta löytyi merkkejä altistuksesta.
Säilyvyys riippuu pintamateriaalista. Lasi, kaakeli ja laminaatti puhdistuvat melko hyvin. Kokolattiamatto, verhoilu, tapetti ja maalaamaton puu imevät jäämiä syvälle. Jos asunnossa on tupakoitu sisällä 10-20 vuotta, kerrostumat ovat usein niin paksuja, ettei pelkkä pesu riitä.
Auto on oma erityistapauksensa. Matkustamo on pieni, verhoilua on paljon ja ilmastointikanavat keräävät jäämiä. Suomen tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakoinnin yksityiskäytössä olevassa ajoneuvossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Pintoihin jääneet aineet jäävät kuitenkin autoon myös silloin, kun lapsi ei ole kyydissä.
Näin jäämiä vähennetään käytännössä
Siivousalan ammattilainen aloittaa kartoittamalla, mitkä pinnat voi pestä ja mitkä pitää vaihtaa. Tavallinen järjestys on seuraava:
1. Tekstiilit, kuten verhot, päiväpeitot ja tyynynpäälliset, pestään koneessa niin kuumalla kuin kangas kestää, usein 2-3 kertaa.
2. Seinät, katto, ovet ja kaapistojen pinnat pestään emäksisellä pesuaineella ylhäältä alaspäin, ja pesuvesi vaihdetaan usein.
3. Ilmanvaihtoventtiilit ja liesituulettimen rasvasuodatin puhdistetaan tai vaihdetaan.
4. Kellastuneet seinät pohjamaalataan eristävällä, tahroja sulkevalla pohjamaalilla ennen pintamaalia. Pelkkä pintamaali päästää jäämät läpi.
5. Kokolattiamatot ja pahasti kärsineet verhoillut kalusteet kannattaa usein vaihtaa kokonaan.
Ammattilaisen tekemä huoneen eristysmaalaus maksaa tyypillisesti satoja euroja, ja koko asunnon kunnostus voi nousta useisiin tuhansiin euroihin. Vuokra-asunnossa sisällä tupakoinnista syntyneet kunnostuskulut voidaan periä vuokralaiselta, jos ne ylittävät tavanomaisen kulumisen.
Yleisimmät virheet
Tupakointi parvekkeella ja oven auki jättäminen. Savu kulkeutuu sisään ilmavirran mukana ja usein myös naapurin parvekkeelle. Taloyhtiö voi tupakkalain nojalla hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille.
Takki päälle ja suoraan lapsen luo. Erillinen ulkotakki, käsien peseminen ja paidan vaihto vähentävät siirtymää, mutta eivät poista sitä kokonaan.
Asunnon maalaaminen ilman pesua ja eristyspohjamaalia. Kellastuma ja haju tulevat uuden maalin läpi jo 1-2 kuukaudessa.
Passiivisen altistuksen mekanismeista kerrotaan tarkemmin artikkelissa passiivinen tupakointi ja altistuminen sisätiloissa.
UKK
Onko kolmannen käden savu yhtä vaarallista kuin passiivinen tupakointi?
Altistus on yleensä pienempi kuin suorassa savussa oleskellessa, mutta se jatkuu pitkään ja koskee erityisesti pieniä lapsia. Turvallista altistustasoa syöpää aiheuttaville nitrosamiineille ei ole määritelty.
Poistuuko jäämä, kun asuntoa tuuletetaan muutaman päivän?
Ei poistu. Tuuletus vähentää ilman pitoisuuksia hetkellisesti, mutta pintoihin ja tekstiileihin tarttuneet aineet jäävät paikalleen, kunnes ne pestään pois tai materiaali vaihdetaan.
Miten tunnistaa asunnon, jossa on tupakoitu?
Tavallisia merkkejä ovat kellastuneet katot ja seinät, erityisesti valaisimien ympärillä, sekä tahmeat pinnat ja haju, joka voimistuu, kun asunto lämpenee tai on ollut suljettuna. Asuntoa ostaessa kannattaa kysyä asiasta suoraan ja kirjata vastaus kauppakirjaan.
Yhteenveto: ainoa varma keino on savuton koti
Kolmannen käden savu on näkymätön mutta mitattava terveysriski. Pinnoilla syntyy syöpää aiheuttavia yhdisteitä, ja ne säilyvät kuukausia. Tuuletus, hajusteet tai ilmanpuhdistin eivät poista niitä. Pesu ja eristysmaalaus vähentävät jäämiä, mutta ainoa varma ratkaisu on, ettei sisätiloissa, autossa tai vaatteissa ole tupakansavua lainkaan.
Tupakointi aiheuttaa Suomessa noin 4 000-5 000 kuolemaa vuodessa, ja tupakoijan elinajanodote on keskimäärin noin 10 vuotta lyhyempi kuin tupakoimattoman. Lopettaminen suojaa sekä omaa että läheisten terveyttä. Apua saa Stumppi.fi-sivustolta ja maksuttomasta Stumppi-puhelimesta 0800 148 484. Nuorille on tarkoitettu Fressis.fi. Lisäksi apua saa terveysaseman tupakoinninlopetusvastaanotolta ja työterveyshuollosta. Apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoa, kuten nikotiinilaastareita, -purukumeja, -tabletteja ja -suihkeita. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä lopettamista tukevan reseptilääkkeen. Lisätietoa löytyy myös artikkelista lopettamisen tukipalvelut, neuvonta ja ryhmät. Henkilökohtaista terveysneuvontaa saat omalta lääkäriltäsi.