Markkinointikielto tupakkatuotteissa herättää yhä kysymyksiä sekä kuluttajien että kaupan alan toimijoiden keskuudessa Suomessa. Kielto ei ole mikään yksittäinen pykälä, vaan se kattaa mainonnan, tuote-esittelyn ja myynninedistämisen käytännössä kaikissa muodoissa, ja sen taustalla on tupakkalaki 549/2016.
Mitä tupakkalaki kieltää mainonnassa
Tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiinipitoisten nesteiden mainonnan kaikissa kanavissa. Tämä tarkoittaa lehti-ilmoituksia, ulkomainontaa, verkkomainontaa, sosiaalisen median sisältöjä ja sponsorointia yhtä lailla. Kielto koskee myös epäsuoraa mainontaa, kuten tuotemerkin käyttöä muissa yhteyksissä tavalla, joka tunnistettavasti viittaa tupakkatuotteeseen.
Laki kieltää myös harhaanjohtavat merkinnät, joilla tuote pyrittäisiin esittämään vähemmän haitallisena. Aiemmin savukepakkauksissa saatettiin käyttää sanoja kuten ”light” tai ”mild”, vaikka nikotiini- ja tervapitoisuudet olivat lähes samat kuin tavallisissa savukkeissa. Tällaiset merkinnät kiellettiin, koska ne loivat vääränlaisen mielikuvan turvallisemmasta tuotteesta. Kevyt savuke ei ole koskaan ollut terveydelle vähemmän haitallinen – keuhkot altistuvat silti samoille karsinogeeneille ja hiilimonoksidille.
Tuote-esittelykielto kaupoissa – suljetut hyllyt
Yksi konkreettisimmista muutoksista koski vähittäiskauppaa. Vuodesta 2016 alkaen tupakkatuotteita ei ole saanut pitää asiakkaiden nähtävillä myymälässä. Prisma, K-Citymarket, S-market ja K-market ovat kaikki siirtäneet tupakkavalikoimansa suljettujen kaappien taakse kassan läheisyyteen. Sama koskee R-Kioskia, joka on Suomen suurin kioskiketju, sekä huoltamoita kuten ABC, Neste K ja Teboil.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas näkee vain hintalistan, ei itse tuotteita tai niiden pakkauksia. Myyjä hakee tuotteen kaapista pyynnöstä. Sama sääntö koskee lentokenttien tax-free-myymälöitä, joissa esimerkiksi Finnair Shoppingin valikoimat on niin ikään sijoitettu pois näkyviltä. Isoissa kaupungeissa – Helsingissä, Turussa ja Tampereella – toimivat sikari- ja piippuerikoisliikkeet noudattavat samaa periaatetta, vaikka niiden asiakaskunta ja tuotevalikoima poikkeavat tavallisesta päivittäistavarakaupasta.
Mitä kielto ei koske – tupakointitarvikkeet
Markkinointikielto koskee nimenomaan tupakkatuotteita ja sähkösavukkeita, ei niihin liittyviä oheistarvikkeita. Tuhkakupit, savukkeensytyttimet, sikarileikkurit ja piippujen lisävarusteet saa esitellä ja markkinoida normaalisti, koska ne eivät sisällä nikotiinia eivätkä ole tupakkatuotteita laissa tarkoitetulla tavalla.
Käytännön esimerkki selventää eroa. Lasinen tai keraaminen tuhkakuppi maksaa yleensä 5–50 euroa, ja sitä voidaan myydä ja esitellä kotitalousosastolla ihan normaalisti. Bensiinikäyttöinen Zippo-sytytin (25–60 €) tai edullisempi kaasusytytin (5–20 €) kuuluvat samaan kategoriaan. Sikarileikkurit liikkuvat 15–100 euron hintahaarukassa laadusta riippuen. Näiden tuotteiden yhteydessä voi mainita niiden käyttötarkoituksen ilman, että kyse on tupakkalain vastaisesta markkinoinnista – kunhan tuotetta ei kytketä minkään tietyn tupakkamerkin tai -maun mainontaan.
Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset
Kaupan alalla toistuu muutama tyypillinen erhe kiellon tulkinnassa. Ensinnäkin osa yrittäjistä olettaa, että pelkkä hintalappu myymälän ikkunassa riittäisi houkuttelemaan asiakkaita – todellisuudessa tupakkatuotteiden hintaakaan ei saa käyttää mainoksenomaisesti näyteikkunassa tai ulkomainonnassa.
Toinen virhe koskee sosiaalista mediaa: monet pienyrittäjät luulevat, että oman kioskin Instagram-tilillä voisi julkaista kuvan hyllystä, jossa savukeaskit näkyvät. Tämä on yhtä kiellettyä kuin painettu mainos. Kolmas sekaannus liittyy tupakointitarvikkeisiin – osa yrityksistä välttää turhaan myös tuhkakuppien tai sytyttimien esittelyä, vaikka ne eivät kuulu kiellon piiriin lainkaan.
Miksi kielto on olemassa – terveyshaitat taustalla
Markkinointikiellon perimmäinen tarkoitus on vähentää tupakoinnin aloittamista ja tukea Suomen tavoitetta olla käytännössä tupakaton yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä, jolloin alle 5 prosenttia väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita. Tällä hetkellä noin 12–13 prosenttia suomalaisista aikuisista tupakoi säännöllisesti, kun luku oli 1980-luvulla vielä noin 30 prosenttia.
Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 4 000–5 000 kuolemaa, ja tupakoivan elinajanodote lyhenee keskimäärin kymmenellä vuodella verrattuna tupakoimattomaan. Keuhkosyöpä on tupakan aiheuttamista syövistä yleisin, mutta lista jatkuu sydän- ja verisuonisairauksiin sekä keuhkoahtaumatautiin. Mainontakielto ei siis ole irrallinen byrokraattinen määräys, vaan osa laajempaa tupakkalain keskeistä sisältöä, jonka tavoitteena on suojella etenkin nuoria tuotteelta, jonka osto on sallittua vasta 18-vuotiaana. Kunnianhimoinen tavoite näkyy myös vähittäiskaupan arjessa, mitä on avattu tarkemmin Savuton Suomi -tavoitteen vaikutuksista vähittäiskauppaan.
UKK
Saako tupakkakauppa mainostaa tuotteitaan sosiaalisessa mediassa?
Ei. Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden mainonta on kiellettyä kaikissa kanavissa, myös somessa, riippumatta siitä onko kyse maksetusta mainoksesta vai tavallisesta julkaisusta.
Koskeeko markkinointikielto tuhkakuppeja ja sytyttimiä?
Ei. Kielto koskee vain tupakkatuotteita ja niihin rinnastettavia nikotiinituotteita. Oheistarvikkeet kuten tuhkakupit, sytyttimet ja sikarileikkurit voi esitellä ja myydä normaalisti.
Miksi tupakkatuotteet on piilotettu kaupoissa hyllyjen taakse?
Vuoden 2016 tupakkalaki kielsi tupakkatuotteiden esilläpidon vähittäiskaupoissa. Tuotteet on säilytettävä suljetuissa kaapeissa, joista asiakas ei näe niitä ennen ostohetkeä – tämä vähentää tuotteiden houkuttelevuutta ja ehkäisee etenkin nuorten altistumista.
Yhteenveto
Markkinointikielto on laaja ja koskee mainontaa, tuote-esittelyä ja myynninedistämistä kaikissa muodoissa – mutta ei tupakointitarvikkeita, joita voi edelleen markkinoida vapaasti. Kaupan alan toimijan kannattaa tuntea rajat tarkasti, jotta vältetään tahattomat rikkomukset esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Jos tämä artikkeli sai pohtimaan omaa tai läheisen tupakointia, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Aikuisille suunnattu Stumppi.fi ja nuorille tarkoitettu Fressis.fi tarjoavat maksutonta tietoa ja tukea lopettamiseen, ja maksuton Stumppi-puhelin 0800 148 484 päivystää lopetusta harkitseville. Terveysasemalta saa ajanvarauksen tupakoinnin lopetusklinikalle, ja apteekista saa ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitoa – lisää valmisteista ja niiden käytöstä kerrotaan tarkemmin nikotiinikorvaushoidon valmisteita ja käyttöä käsittelevässä artikkelissa. Muista, että tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaalle on aina laitonta.