Tupakointikiellot koskevat yhä useampaa julkista tilaa Suomessa, ja moni miettii, missä savukkeen tai nuuskan käyttö on sallittua ja missä ei. Tupakkalaki 549/2016 määrittelee tarkasti, missä tupakointi on kielletty, ja säädökset koskevat sekä perinteisiä savukkeita että sähkösavukkeita. Tämä artikkeli käy läpi pääsäännöt selkeästi ja kertoo samalla, mistä saa apua, jos tupakoinnin lopettaminen on ajankohtaista.
Missä tupakointi on kielletty tupakkalain mukaan
Tupakkalaki 549/2016 kieltää tupakoinnin useissa sisä- ja ulkotiloissa, joissa ihmiset oleskelevat pakosta tai työn vuoksi. Kielto koskee sekä savukkeita, sikareita että sähkösavukkeita, ja se on voimassa ympäri vuoden riippumatta kellonajasta.
Kiellettyjä tupakointipaikkoja ovat muun muassa:
Työpaikkojen sisätilat – kaikki yhteiskäytössä olevat sisätilat, mukaan lukien taukotilat, ellei erillistä tupakointitilaa ole osoitettu.
Ravintolat ja kahvilat – asiakastilat ovat savuttomia, ja tupakointi on sallittu vain erikseen merkityllä ulkoterassilla, jos kunnan määräykset sen sallivat.
Julkisen liikenteen kulkuneuvot ja asemat – junat, bussit, laiturit ja katetut pysäkkialueet.
Koulujen ja päiväkotien alueet – sekä sisä- että ulkotilat, myös piha-alueet kokonaisuudessaan.
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tilat – sairaalat, terveysasemat ja hoivakodit.
Leikkikentät ja uimarannat – lasten suosimat ulkoalueet, joissa passiivisen tupakoinnin riski on suuri.
Miksi julkisten tilojen tupakointikiellot ovat tiukentuneet
Suomen tavoitteena on tupakaton yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että alle 5 % väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita. Tämä on kunnianhimoisin tavoite koko Euroopassa, ja se näkyy suoraan lainsäädännön tiukentumisena.
Aikuisten säännöllinen tupakointi on laskenut merkittävästi: 1980-luvulla noin 30 % aikuisista tupakoi, kun nykyään luku on enää noin 12–13 %. Julkisten tilojen kiellot ovat olleet yksi keskeinen syy tähän kehitykseen, sillä ne vähentävät sekä tupakoinnin näkyvyyttä että altistumista passiiviselle savulle.
Passiivisen tupakoinnin haitat ovat merkittävä syy kieltoihin
Julkisten tilojen tupakointikieltojen taustalla on ennen kaikkea terveydensuojelu. Passiivinen tupakointi altistaa etenkin lapset ja raskaana olevat vakaville terveysriskeille, ja tämä on ollut lainsäätäjän keskeinen huoli tupakkalakia uudistettaessa.
Yleinen väärinkäsitys on, että ulkotiloissa tupakointi olisi vaaratonta sivullisille, koska savu ”haihtuu ilmaan”. Todellisuudessa savu leviää myös ulkona lähietäisyydelle, minkä vuoksi esimerkiksi leikkikenttien ja koulujen piha-alueiden kiellot ovat perusteltuja – lapset viettävät niissä pitkiä aikoja ja hengittävät sisäänsä ympäröivän ilman sellaisenaan.
Tupakkalain tuote-esittelykielto vähittäiskaupoissa
Tupakointikieltojen rinnalla tupakkalaki 549/2016 kieltää myös tupakkatuotteiden markkinoinnin ja myynninedistämisen kaikissa muodoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vähittäiskaupoissa – olipa kyseessä Prisma, K-Citymarket, S-Market, K-Market, R-Kioski, ABC, Neste tai Teboil – tupakkatuotteet on säilytettävä suljetuissa hyllyissä, joista ne eivät näy asiakkaille ennen ostohetkeä.
Sama koskee sikari- ja piippuerikoisliikkeitä suurissa kaupungeissa sekä lentokenttien tax-free-myymälöitä. Tuotteiden myyntiin vaaditaan lisäksi Valviran mukainen tupakan myyntilupa, jota kunnat valvovat yhteistyössä Valviran kanssa. Myyntipisteiden sijainnin selvittäminen on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun haluaa varmistaa, että lähin liike noudattaa myyntilupavaatimuksia.
Tupakan alaikäraja ja sen valvonta
Tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille on Suomessa kiellettyä ilman poikkeuksia. Ikärajan valvonta kuuluu myyjälle, ja sen rikkomisesta voi seurata myyntiluvan menetys.
Ikärajasäädös liittyy tiiviisti julkisten tilojen tupakointikieltoihin, sillä molempien tavoitteena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria tupakan haitoilta – sekä suoralta altistumiselta että tupakoinnin normalisoitumiselta ympäristössä, jossa he kasvavat.
Tupakoinnin terveyshaitat, jotka kieltojen taustalla vaikuttavat
Tupakointi aiheuttaa Suomessa arviolta 4 000–5 000 kuolemaa vuosittain, ja se on merkittävin ehkäistävissä oleva sairaus- ja kuolemansyytekijä maassa. Tupakoivien elinajanodote lyhenee keskimäärin 10 vuotta verrattuna tupakoimattomiin.
Keskeisiä tupakan aiheuttamia sairauksia ovat keuhkosyöpä, sydän- ja verisuonisairaudet sekä keuhkoahtaumatauti (COPD). Tupakoinnin ja alkoholin yhdistelmä on lisäksi merkittävä riskitekijä etenkin suun ja nielun syövissä. Raskaudenaikainen tupakointi vaarantaa sikiön kehityksen, ja myös imetysaikainen tupakointi on haitallista lapselle.
Näin tupakoinnin lopettaminen kannattaa aloittaa
Julkisten tilojen tiukat kiellot saavat monet pohtimaan tupakoinnin lopettamista kokonaan. Käytännön kokemus lopetusta harkitsevien parissa osoittaa, että selkeä suunnitelma ja oikea tuki nostavat onnistumisen todennäköisyyttä huomattavasti verrattuna siihen, että lopettaa ”omin voimin” ilman apua.
1. Valitse lopetuspäivä. Konkreettinen päivämäärä auttaa sitoutumaan päätökseen.
2. Ota yhteyttä tukipalveluun. Aikuisille suunnattu Stumppi.fi tarjoaa maksutonta tietoa ja tukea, ja Stumppi-puhelin 0800 148 484 palvelee ilmaiseksi. Nuorille ja 12–29-vuotiaille EHYT ry:n Fressis.fi tarjoaa vastaavaa nikotiiniriippuvuuden lopettamisen tukea.
3. Harkitse nikotiinikorvaushoitoa. Apteekista ilman reseptiä saa nikotiinipurukumia (2 mg tai 4 mg), nikotiinilaastaria (7/14/21 mg, 24 h), nikotiinitabletteja ja nikotiinisuihketta. Nicorette on tunnetuin näistä valmisteista Suomessa.
4. Keskustele terveysaseman lääkärin kanssa. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä reseptillä varenikliini Champix -lopetuslääkkeen, ja monilla työntekijöillä on lisäksi työterveyshuollon kautta saatavilla lopetustukea.
5. Hyödynnä savuton työpaikka -käytäntöä. Työterveyslaitos suosittaa savuttomia työpaikkoja, ja monissa yrityksissä noudatetaan jo savuttomuuspolitiikkaa, mikä tukee lopettamista arjessa.
Tupakoinnin lopettamisen terveyshyödyt näkyvät nopeasti
Moni luulee, että vuosikymmenten tupakoinnin jälkeen lopettamisesta ei enää ole terveyshyötyä – tämä on virheellinen käsitys. Jo kahden vuoden kuluttua lopettamisesta sydänsairauksien riski laskee huomattavasti, ja kymmenen vuoden kuluttua keuhkosyövän riski on pudonnut noin puoleen tupakoitsijaan verrattuna.
Myös elinajanodote alkaa palautua lopettamisen myötä, ja hyöty on sitä suurempi, mitä nuorempana lopettaa. Tämä pätee riippumatta siitä, kuinka pitkään tai kuinka paljon on aiemmin tupakoinut.
Tupakointitarvikkeet eivät kuulu kieltojen piiriin
On hyvä huomata, että tupakointikiellot ja tupakkatuotteiden markkinointikielto eivät koske itse tupakointitarvikkeita, sillä ne eivät ole tupakkatuotteita. Esimerkiksi tuhkakupit (lasia, keramiikkaa tai metallia, hintaluokka 5–50 €), savukkeensytyttimet (bensiinikäyttöiset kuten Zippo 25–60 € tai kaasukäyttöiset 5–20 €), sikarileikkurit (15–100 €) sekä piippujen lisävarusteet ja imukorkot ovat tavanomaisia kodin ja keräilyn esineitä, joita voi esitellä ja myydä normaalisti.
Usein kysytyt kysymykset
Saako sähkösavuketta polttaa paikoissa, joissa tupakointi on kielletty?
Ei saa. Tupakkalaki rinnastaa sähkösavukkeet perinteisiin tupakkatuotteisiin kiellettyjen tupakointipaikkojen osalta, joten samat rajoitukset koskevat molempia.
Onko kevyt savuke vähemmän haitallinen kuin tavallinen?
Ei ole. Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä – niin sanotut kevyet savukkeet eivät vähennä terveysriskejä, sillä tupakoitsijat usein vetävät savua syvemmälle tai polttavat enemmän savukkeita kompensoidakseen pienemmäksi mielletyn haitan.
Mistä saa maksutonta apua tupakoinnin lopettamiseen?
Aikuiset voivat kääntyä Stumppi.fi-sivuston ja Stumppi-puhelimen (0800 148 484) puoleen, nuoret Fressis.fi-palvelun kautta, ja lisäksi terveysasemien lopetusklinikat sekä apteekkien nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat kaikkien saatavilla.
Yhteenveto
Julkisten tilojen tupakointikiellot kattavat nykyään laajasti työpaikat, ravintolat, koulut, terveydenhuollon tilat sekä lasten suosimat ulkoalueet, ja ne perustuvat vahvasti tavoitteeseen tupakattomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Säädökset kulkevat käsi kädessä tupakkatuotteiden myyntiä koskevien tiukkojen sääntöjen, kuten ikärajan ja tuote-esittelykiellon, kanssa.
Jos tiukentuvat kiellot saavat pohtimaan omaa tupakointia uudessa valossa, kannattaa muistaa, että apua on tarjolla maksutta: Stumppi.fi ja Stumppi-puhelin 0800 148 484 aikuisille, Fressis.fi nuorille, sekä terveysaseman lääkäri ja apteekin nikotiinikorvaushoito kaikille lopettamista harkitseville.
